Mitä ilmasto-oikeudenmukaisuus on?

Joka kerta uutisia katsellessa tuntuu siltä, että tutkijat tarjoavat uusia todisteita siitä, miten planeetta on lämpenemässä tämänhetkisen ja aiemman toimintamme takia. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista on todisteita jo kaikkialla maailmassa. Keskustelusta unohdetaan usein kuitenkin se, keihin muutoksilla on suurin vaikutus.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus on käsite, jolla myönnetään, että riippuvaisuutemme fossiilisista polttoaineista on hyödyttänyt epäoikeudenmukaisesti rikkaimpia maita ja vaikuttanut epäedullisesti ja suhteettoman suuresti köyhimpien maiden ja kehitysmaiden asukkaisiin ympäri maailman. Esimerkiksi Afrikassa, missä viljelijöillä ei ole muuta elinkeinoa sadon ollessa heikko, ilmastonmuutoksen negatiivinen vaikutus maanviljelyyn pahentaa jo muutoinkin vallalla olevaa epätasa-arvoa. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, kuinka köyhät ja etniset yhteisöt kärsivät pahiten vuorenhuippujen louhinnan, voimalaitosten, ongelmajätteen sekä autojen aiheuttamasta savusumusta, saasteista ja monenlaisista muista terveysriskeistä niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.

Ilmastonmuutoksen huonontaessa viljelyolosuhteita, väestö muuttaa kehitysmaissa kaupunkeihin löytääkseen työtä, mikä rasittaa entisestään kaupunkien jo valmiiksi heikkoa infrastruktuuria. Kehitysmaat kärsivät jo heikosta infrastruktuurista, ja kaikki ilmastonmuutoksen vaikutukset pelkästään kasvattavat kuilua slummeissa ja keskustan pilvenpiirtäjissä asuvien välillä.

  Ilmastonmuutos lisää myös luonnonkatastrofien, kuten pyörre- ja hirmumyrskyjen, esiintyvyyttä ja tuhoja etenkin rannikkoalueilla ja rannikkokaupungeissa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ilmastonmuutoksesta johtuva merenpinnan nousu pakottaa köyhimpiä yhteisöjä muuttamaan. Nyt on jo nähty, millaista tuhoa esimerkiksi pyörremyrsky Katrina sai aikaan vähäosaisissa rannikkokaupungeissa. Itse asiassa neljä kymmenestä tulville alttiimmista kaupungista sijaitsee Yhdysvalloissa. Tutkimuksissa ennustetaan, että tulvavaurioista koituu maailman kaupungeille biljoonan dollarin vuosikustannukset, jos vaara-alueilla sijaitsevat kaupungit eivät pyri mukautumaan tilanteeseen riittävin toimenpitein.

Ilmastonmuutoksesta koituvat kustannukset ovat jo 1,2 biljoonan dollarin luokkaa vuodessa. Ennustetaan, että kehitysmaat tarvitsevat noin 67 miljardia dollaria tukea voidakseen sopeutua ilmastonmuutokseen. Kaikista näistä ja monista muistakin syistä meidän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ilmastonmuutoksen syiden ja aiheuttajien lisäksi myös sen uhreihin.

Hyvä uutinen on se, että kansakunnat eri puolilla maailmaa ovat alkaneet ymmärtää ilmasto-oikeudenmukaisuuden mukaisen toiminnan eettisiä ja taloudellisia seuraamuksia. Myös Ben & Jerry’s on ottanut kansainvälisen ilmasto-oikeudenmukaisuuden asiakseen. YK:n vihreä ilmastorahasto pyrkii juuri tähän. Rahaston tavoitteena on hankkia vaurailta valtioilta taloudellisia sitoumuksia kehitysmaihin tehtävistä investoinneista, joiden avulla voidaan vähentää päästöjä, panostaa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja mukautua ilmastonmuutoksen jo havaittavissa oleviin vaikutuksiin. Vihreän ilmastorahaston luominen on tärkeää, mutta sitäkin tärkeämpää on, että maailman vauraimmat valtiot pitävät huolta, että rahastoa tuetaan riittävästi taloudellisesti.

Hyvin tuettuina vihreän ilmastorahaston kaltaiset ohjelmat auttavat kestävän tulevaisuuden luomisessa meille kaikille. Ottamalla ilmasto-oikeudenmukaisuus vakavasti ja toteuttamalla toimenpiteitä kaikessa mahdollisessa, saadaan maailma oikealle tielle.